YEL-työtulon pitäminen todellisella tasolla läpi yrittäjyyden ajan on yrittäjän paras toimeentulon turva, kirjoittaa Työeläkeyhtiö ELO:n asiantuntija Sini Kettunen Vieraskynä -palstalla.

Teksti: Sini Kettunen

Kevytyrittäjyys tarjoaa loistavan mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä, myydä omaa osaamistaan ja testata omaa liikeideaansa ilman suurta taloudellista riskiä tai laajoja sitoumuksia. Kun työskentely on pienimuotoista ja mahdollisesti vielä harrastusluonteista, monet yrittäjyyteen liittyvät velvoitteet, kuten YEL-vakuuttaminen, eivät välttämättä ole päällimmäisenä mielessä. Ja hyvä niin. Tärkeintä on ensin luottaa omiin kykyihinsä, saada tuntuma yrittäjämäiseen työskentelyyn ja antaa idean kukoistaa.

On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että samat YEL-edellytykset koskettavat niin päätoimisia, sivutoimisia, kausiluonteisia kuin kevytyrittäjiäkin. Kun yritystoiminta alkaa vakiintua ja laskutus yritystoiminnasta alkaa kasvaa, on syytä ryhtyä miettimään myös YEL-vakuuttamista.

Monella on varmastikin tässä vaiheessa mielessä minimi YEL-työtuloraja, mutta minimityötulon täyttymistä ei kuitenkaan kannata jäädä odottelemaan. Miksi? 

Kun vuoden 2023 minimi YEL-työtulo 8575,45 euroa jaetaan 12 kuukaudella kuukausittaiseksi työtulorajaksi saadaan 715 euroa. (Työtulo (palkkio) oli vuonna 2024 vähintään 9010,28 euroa ja vuonna 2025 tuloraja on 9 208,43 euroa.)

Kuukausittaisen laskutuksen vakiintuessa 715 euron tasolle YEL-vakuutuksen ottaminen on mitä todennäköisimmin ajankohtaista. 

HUOM! Katso vuoden 2024 YEL-työtulo täältä.

YEL-vakuutus tulisikin ottaa kuuden kuukauden kuluessa siitä hetkestä lähtien, kun työtulo on vakiintunut 715 euron kuukausitasolle tai yrittäjä arvioi, että minimi työtulo tulee täyttymään seuraavan 12 kuukauden aikana. 

Takautuvat maksut voivat tuottaa ikävän yllätyksen ja siksi kannattaakin seurata miten kuukausittaiset yrittäjätoiminnasta saadut ansiot kehittyvät. Työtuloa arvioidessa ei tarvitse ottaa huomioon arvonlisäveroa.

YEL-työtulo on syytä laskea tarkkaan

Työtulolla tarkoitetaan yrittäjän työpanoksen rahallista arvoa ja sen tulisi olla yhtä suuri kuin palkka, joka maksettaisiin yrittäjän työtä tekevälle korvaavalle työntekijälle.

Oikean työtulon määrittäminen saattaa tuntua aluksi monimutkaiselta. YEL-lakiuudistuksen myötä käyttöön on tullut kaikkien työeläkeyhtiöiden käyttämä työtulolaskuri, joka helpottaa työtulon arviointia. Työtulolaskuri auttaa myös aloittavaa yrittäjää oikean työtulon määrittelyssä.

Työeläkeyhtiö Elon YEL-laskuri löytyy täältä. Kun laskuriin syöttää yrityksen toimialan sekä liikevaihtoarvion ilman arvonlisäveroa, se antaa suosituksen työtulosta ja sen liikkumavarasta. Suositus perustuu toimialan keskipalkkaan ja omaan liikevaihtoarvioosi.

Lopullisessa työtulon määrittelyssä otetaan aina huomioon yrittäjän yksilöllinen tilanne.

Työtulon arvioinnissa toimialan ja liikevaihtoarvion lisäksi vaikuttavat monet muutkin asiat, kuten työhön käytetty aika, yritystoiminnan luonne ja kuinka paljon tehdystä työstään laskuttaa.

”YEL-lakiuudistuksen myötä jatkossa eläkeyhtiöt tarkistavat YEL-vakuutettujen yrittäjien työtulon kolmen vuoden välein.”

Miksi työtulon ajantasaisuus on tärkeää?  

Vaikka eläkepäivät olisivat vasta kaukana tulevaisuudessa, etenkin päätoimista yrittäjyyttä harkitsevan kannattaa tiedostaa, että hyvä perusta eläkkeelle rakennetaan aktiivisten työvuosien aikana

On tärkeää muistaa, että YEL-vakuutus on myös yrittäjän sosiaaliturvan perusta. Sen vaikutus toimeentuloon on suuri, jos työelämän varrella sairastuu, haluaa pitää perhevapaata tai jos nykyisen ammatin jatkaminen vaikeutuu terveydellisten haasteiden vuoksi. Työtulon pitäminen todellisella tasolla läpi yrittäjyyden ajan on yrittäjän paras toimeentulon turva. 

Mitä työtulotarkistuksissa tapahtuu? 

YEL-lakiuudistuksen myötä jatkossa eläkeyhtiöt tarkistavat YEL-vakuutettujen yrittäjien työtulon kolmen vuoden välein. Tällä tavoin työtulojen tarkistamisella varmistetaan sekä työtulojen ajantasaisuus että yrittäjän toimeentulo yrittäjätoiminnan aikana ja sen jälkeen. 

Jos työtulo on jo valmiiksi ehdotusta vastaavalla tasolla tai yrittäjä on jo oma-aloitteisesti päivittänyt työtuloaan yli 15% – eläkeyhtiö ei tee tarkistusehdotusta lainkaan. Vuonna 2023 tarkistuksen piirissä ovat yrittäjät, joiden työtulo on alle 15 000 euroa vuodessa. Vuonna 2024 tarkistetaan alle 25 000 euron työtulot ja vuonna 2025 yli 25 000 euron työtulot.

Sini Kettunen
Kirjoittaja työskentelee Elossa työeläkevakuutusten myyntineuvottelijana

Asiakkaamme kysyy:

Miten toimitaan sellaisessa tapauksessa, jos kevytyrittäjyyttä ei ole jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta? Eli jos tekee työtä tammi-helmi- ja maaliskuun, sitten pitää taukoa ja taas vaikka syys-loka-marraskuu töitä? Useasti vakuutusyhtiöiden ohjeistuksissa oletetaan, että työtä tehdään tauotta ja näinhän se ei kaikilla kevytyrittäjillä ole.

Kevytyrittäjyys ei aina muutu suoraviivaisesti vakiintuneeksi yrittäjyydeksi, vaan se voi olla pitkäänkin varsin pienimuotoista tai satunnaista työskentelyä. Kevytyrittäjän laskutukseen saattaa tulla useampienkin kuukausien taukoja. Tällöin ei voida aina katsoa yrittäjyyden jatkuneen yhdenjaksoisesti vähintään neljää kuukautta. 

Kevytyrittäjyys voi olla luonteeltaan epäsäännöllistä eikä sen jatkuvuudesta ja laajuudesta ole välttämättä ennakkoon riittävästi vielä tietoa, jolloin YEL-vakuuttamisvelvollisuuden arvioiminen voi olla hankalaa.

Neljän kuukauden sääntöä on arvioitava aina tapauskohtaisesti ja arvioinnissa on otettava yrittäjyyden erityispiirteet huomioon.  

Asiaa voidaankin havainnollistaa esimerkkien avulla. Oheisissa esimerkeissä keikkojen tai toimeksiantojen lukumäärät eivät ole ehdottomia, vaan suuntaa antavia. Arvioinnissa kannattaa aina kääntyä asiantuntijan puoleen. 

Kun kevytyrittäjän on tarkoitus jatkaa toimintaansa hänen yrittäjätoimintansa jatkuvuuden ja YEL:n piiriin kuulumisen arvioinnissa voidaan ottaa huomioon seuraavia asioita

  1. Kevytyrittäjällä, joka tekee yhdestä kahteen lyhytkestoista keikkaa tai toimeksiantoa vuodessa, ei välttämättä YEL-edellytykset täyty, vaikka ansaitsisikin yritystoiminnallaan YEL-vakuuttamisen alarajaa enemmän. 
  2. Kevytyrittäjä, joka tekee lyhytkestoisia keikkoja tai toimeksiantoja kolmesta neljään vuodessa ja ansiot ylittävät YEL-vakuuttamisen alarajan, vakuutuksen ottaminen voi olla jo ajankohtaista. Tässä tapauksessa käytetään kuitenkin aina tapauskohtaista harkintaa.
  3. Jos keikkoja on vuodessa enemmän kuin neljä tai toimeksiantojen kokonaiskesto vuoden aikana on enemmän kuin neljä kuukautta ja ansiot ylittävät minimi työtulon, YEL-vakuutus pitää ottaa. 

Kausiluonteista, vuodesta toiseen jatkuvaa yrittäjätoimintaa pidetään yhdenjaksoisena, vaikka se kestäisikin alle neljä kuukautta kerrallaan. Tällöin YEL-vakuutus pidetään voimassa jatkuvana ympäri vuoden. Esimerkiksi vuosittain kesäkioskia pitävällä yrittäjällä YEL-edellytykset voivat täyttyä, koska toiminta on kausiluonteisuudesta huolimatta jatkuvaa, jolloin yritystoiminnan katsotaan olevan ympärivuotista. Jos yrittäjän saama ansio yrittäjätoiminta-ajalta täyttää vakuuttamisen alarajan se katsotaan koko vuoden ansioksi ja YEL-vakuutus tulee ottaa.

Kevytyrittäjät, jotka ovat esimerkiksi työsuhteessa ja tekevät jatkuvasti aika ajoin palkkatyönsä ohessa toimeksiantoja ja keikkoja, vakuuttamisvelvollisuutta ei ratkaise yksittäisen tehtävän kesto tai siitä saatava ansio, vaan eri tehtävät yhdistetään jatkuvaksi toiminnaksi ja YEL-vakuutus pitää ottaa, jos yhteenlaskettu työpanos ylittää vakuuttamisen alarajan. Näissäkin tapauksissa vakuuttamistarve arvioidaan tapauskohtaisesti ja työtulossa otetaan huomioon se, että yritystoiminnan intensiivisyys ja työhön käytetty aika voi vaihdella paljonkin kuukausien välillä.